Kaikille radioharrastajille avoin foorumi

susi 2 kirjoitti:rikkinäinen astroplane c.t.e vissiin valmistaja..

tuon oon itsekkin bongannut raumalla

susi 2 kirjoitti:se yläosa vain

Rick kirjoitti:Mitenkäs muuten suhtaudutte jos joku ventovieras kuvaa antenninne ja laittaa kuvan nettiin? Onko se yleensäkään suotavaa vai joku yksityisyyden loukkaus? Tuosta kuvasta rajasin osan pois niin että lähinnä vain oleellinen jäi. Jos kyseisten antennien omistaja havaitsee tämän kuvan ja vaatii poistamaan niin toki poistan.
Kuvasin kun mielestäni ovat komeat kepit!

Timolaine.fi kirjoitti:Pääperiaate on, että julkisella paikalla olevia kohteita saa vapaasti kuvata, olkoonpa kohde patsas, rakennus, eläin tai ihminen. Eri asia on, saako taltioimansa esittää julkisesti. Siihen vaikuttaa materiaalin käyttötarkoitus. Jos materiaalia käytetään kaupallisesti, esim. tv-mainoksessa, pitää kuvassa esiintyviltä ihmisiltä saada käyttölupa. Yleensä esiintyjille maksetaan mallipalkkio. Mikäli materiaalia käytetään ei-kaupallisessa mielessä, esimerkiksi valokuvakilpailussa, ei lupaa tarvita. Lehtiartikkeli- ja uutiskäyttökin katsotaan ei-kaupalliseksi toiminnaksi.

Edellä mainitut koskevat tilannetta, jossa ihminen on selvästi tunnistettavissa. Mikäli ihmisiä on kuvassa paljon, esim. yleisnäkymässä torilta, kadulta tai urheilukilpailujen katsomosta eikä yksittäinen ihminen korostu joukosta, voi otoksia käyttää rajoituksetta. Niitä ei kuitenkaan saa julkistaa, mikäli kuvassa oleva ihminen sen nimenomaisesti kieltää.

Missään tilanteessa ihmistä ei saa esittää loukkaavassa mielessä. Torilla marjoja ostava ihminen on sallittu kuvauskohde, mutta saman ihmisen kuvaaminen puistonpenkille sammuneena katsotaan loukkaavaksi, eikä otosta voi käyttää ilman henkilön nimenomaista suostumusta. Tietenkin on aina voitava osoittaa, ketä loukataan. Mikäli humalaista ihmistä ei kuvasta voi tunnistaa, ei häntä myöskään voi loukata, ja kuvaa voi käyttää. Juuri tästä syystä usein ihmisen kasvot tehdään tunnistamattomaksi tai henkilö kuvataan takaa. Lisäksi henkilön ääni voidaan muuttaa tunnistamattomaksi. Määritelmä kuvan loukkaavasta käytöstä vaihtelee kulttuurien ja ihmisten mukaan. Riita-asiat ratkaisee viime kädessä käräjäoikeus.

Julkisella paikalla otettujen kuvien täytyy olla jotenkin poikkeuksellisia, ennen kuin niitä voidaan pitää yksityiselämää loukkaavina. Esimerkkinä tiedän Viimeinen auto Hailuodosta -tapauksen. Helsingin Sanomissa kerrottiin Oulun Hailuodon jäätien sulkemisesta uutiskuvalla, jossa komeili vihoviimeinen tietä ajanut auto. Ajoneuvossa sattui kuitenkin köröttelemään herra aivan väärän naisen kanssa, ja mies joutuikin hankaluuksiin kuvan julkaisemisen jälkeen. Korvauksia ei herunut, koska kuvaaja ei voinut tietää yleisellä paikalla ottamansa kuvan loukkaavan kenenkään yksityisyyttä.

Kotirauhan vahva suoja

Kotirauha varjelee kaikkia asumiseen tarkoitettuja alueita, on kyseessä sitten asunto, hotellihuone tai vaikkapa teltta. Myös asuntojen porraskäytävät, pihat ja niihin välittömästi liittyvät rakennukset kuuluvat yleensä kotirauhan piiriin. Kotirauhan kaltainen vahva suoja kieltää salakatselun myös käymälöissä, sovituskopeissa tai peseytymistiloissa sekä muissa paikoissa, joissa toimitetaan intiimejä asioita. Kotirauhan piirissä oleskelevien ihmisten kuvaamiseen on aina oltava kuvattavien suostumus. Hiljaisesta suostumuksesta käy poseeraus ja leveä hymy kameralle. Sopiiko siis tähtäillä umpitunnelissa rymyäviä körmyjä, jotka rehvastellen esittelevät itseään? Entä vekaroita, noita otollisia kuvauskohteita? Lasten ikuistamiseen tarvitaan lähes poikkeuksetta holhoojan suostumus. Teiniikäinen lapsi voi antaa suostumuksen tavallisesti jo itse.

Ostoskeskuksissa saattavat vartijat kuitenkin tulla hätistelemään kuvaajaa apparaatteineen muualle, vaikka rikoslaki ei kuvausta kielläkään. Kumminkin lain mukaan esimerkiksi tavarataloissa, konserteissa ja baareissa saa kuvata lupia kyselemättä. Kuvia ei tarvitse näyttää kenellekään tai poistaa muistikortilta, vaikka joku niin vaatisi. Vieraita ihmisiä saa kuvata julkisilla paikoilla, mutta jos nämä ovat pääkohteena, on kohteliasta pyytää heidän suostumuksensa kuvaamiseen. Esimerkiksi asiakkaiden viihtyvyyteen perustuva kuvauskielto on vain yrittäjien toive, eikä se perustu mihinkään pykäliin. Mutta Jos yleisölle yleensä avoimissa tiloissa järjestetään yksityistilaisuus, kuvaaja tarvitsee sekä luvan olla paikalla että suostumuksen periaatteessa jokaiselta kuvattavalta. Kuvaamisen rangaistavuus ratkaistaan sen perusteella, ovatko kohteet voineet varautua riittävästi kuvaamiseen ja koetaanko kuvaaminen yleisesti loukkaavana. Tavanomaista kuvaamista yksityistilaisuudessa ei yleensä voida pitää oikeudettomana tai yksityisyyttä loukkaavana, kunhan kuvaajalla on lupa olla paikalla Esimerkistä käyvät häät ravintolan kabinetissa. Jos kuvaaja on kutsuttu paikalle, kuvaaminen lienee jopa toivottua.

Vapaa pääsy = kuvaus sallittu

Kuvaaminen julkisrauhan piirissä on rikos, jos kuvauspaikka on yleisöltä suljettu ja kuvaaminen loukkaa kuvattavan yksityisyyttä. Julkisrauhan on voimassa ainakin virastoissa, liikehuoneistoissa, toimistoissa, tuotantolaitoksissa, kouluissa ja esimerkiksi museoissa sekä näiden aidatuilla piha-alueilla. Itse asiassa jo alueelle meneminen ilman lupaa voi olla rangaistavaa. Mikäli yleisöllä on tiloihin vapaa pääsy, kuvaaminen on sallittua. Tavarataloissa, yleisissä kokouksissa, urheiluhalleissa ja yleisölle avoimissa ravintoloissa ihmisiä saa siis kuvata, kunhan heidän yksityisyyttään ei loukata.

Tarkkana julkaisemisessa

Pelkkä lupa kuvaamiseen ei anna kuvaajalle mahdollisuutta käyttää kuvaa haluamallaan tavalla. Omaan albumiin otoksen toki saa liimata, mutta kuvan julkaiseminen esimerkiksi näyttelyssä, lehtikuvana, internetissä tai mainoksessa onkin jo toinen juttu. Rikoslaki kieltää levittämästä yksityiselämää loukkaavaa tietoa suunnilleen näin:

“Joka oikeudettomasti joukkotiedotusvälinettä käyttämällä tai muuten toimittamalla lukuisten ihmisten saataville esittää toisen yksityiselämästä tiedon, vihjauksen tai kuvan siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa… on tuomittava yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.”

Olennaista ei siis ole missä mediassa kuva tuodaan esille vaan kuvan saattaminen lukuisten ihmisten saataville. Todellista vahinkoa ei tarvitse tapahtua, jo pelkkä mahdollisuus riittää. Poliitikkoja ja elinkeinoelämässä tai julkisessa merkittävässä virassa toimivia laki ei suojaa aivan yhtä tiukasti. Heidän yksityiselämästään saa kertoa, mikäli tiedon esittäminen on tarpeen heidän kyvykkyytensä tai yhteiskunnallisesti tärkeän asian käsittelemiseksi.

Näyttelykuvaan ei eri lupaa

Henkilön persoonan kaupallinen hyödyntäminen ilman asianomaisen suostumusta on aina kielletty, on kyseessä sitten julkimo tai tavallinen tallaaja. Kaupallista hyödyntämistä on esimerkiksi kuvan, karikatyyrin tai nimen käyttäminen mainoksessa tai osana maksullista tuotetta siten, että henkilö on tunnistettavissa. Kuvattaessa ihmisiä on siis syytä nimenomaisesti sopia, että otosta käytetään markkinointiin tai vaikkapa aatteen edistämiseen. Kuvien asettaminen esille näyttelyyn on taiteellisen ilmaisun vapautta, eikä loukkaa yksityisyyttä, kunhan kuva on luvallisesti otettu. Tilanne ei muutu, vaikka kyseessä olisi myyntinäyttely. Kukaan ei myöskään voi kieltää persoonansa hyödyntämistä silloin, kun kyse on sananvapauden piirissä olevasta käytöstä esimerkiksi uutiskuvissa.

Maalaisjärkeä voi käyttää

Uskaltaako tässä enää lainkaan kuljetella edes neulanreiällä varustettua kenkälaatikkoa, vai onko heti haastemies ovella? Tohtiiko kamerapuhelimen klikkauksia viestitellä ystäväpiirille? “Kuvaaminen on sananvapauteen kuuluva oikeus, eikä lähtökohtaisesti rikollista toimintaa”, Timo Vuortama muistuttaa. Kuvattavan suostumus on kuitenkin paras hankkia, mikäli hetkeäkään epäilee kuvauspaikan, kuvien käytön tai kuvien sisällön sitä vaativan. Suullinen lupa on pätevä siinä missä kirjallinenkin. Hankalissa tapauksissa talonpoikaisjärki auttaa, ja asioista voi sopia – myös jälkeenpäin

Rakennus vai taideteos ?

Voiko rakennus olla myös taideteos ? Jos rakennustaiteen tuote ylittää ns. teoskynnyksen eli osoittaa riittävää luovuutta ja omaperäisyyttä, on rakennus silloin tekijänoikeuden suojaama teos, rakennusteos. Rakennusten kuvaamisen salliva tekijänoikeuslain 25 a pykälä ei kuitenkaan erottele rakennuksia millään tavalla, vaan kaikki rakennukset voi kuvata. Esim. Finlandia-talo epäilemättä on taideteos, mutta koska se on myös rakennus, sen saa vapaasi kuvata. Joissain tapauksissa voi kuitenkin olla epäselvää, onko kyse rakennuksesta: Kun taiteilija peittää rakennuksen pressuilla, se voi ehkä muuttua taideteokseksi. Eiffel-torni lienee koostaan huolimatta taideteos.