Kaikille radioharrastajille avoin foorumi

Osien sommittelua. Kun ei pienikokoista 35-40pF säätökonkkaa ollut käsillä, päätin käyttää 2 x 100pF kaksikkoa, jossa on lievä alennusvaihde, akseli tekee vajaan kierroksen kun pakat kiertyvät auki-kiinni. Pienennän kondensaattorin arvoa sarjakonkalla.

Yhdessä 1:5 planeettavälityksen kanssa pitäisi mekaanisesta aluelevityksestä tulla aika mukava.

Asteikosta tulee sikäli hölmö, että suurempi taajuus on vasemmalla.

Konkan suuri koko sekä se, että Tivoli-radiosta peräisin oleva planeettavaihde vaati sorvatun kytkentäholkin, sotki alkuperäisen ohjeen mukaisen osalayoutin.

Pitää tuumata hetki ja toinenkin, mihin kriittiset välitaajuussuotimen ja ilmaisimen osat tyrkkää.

hienolta näyttää!
Onko asteikosta jo alustava suunnitelma?
Laitatko asteikon suoraan konkan akselilta, vai alennusvaihteelta?

Alennusvaihteessa on kiinnitysruuvit asteikolle. Se liikkuu samaa tahtia konkan akselin kanssa. Ajattelin tähän kiinnittää pleksistä tehdyn osoittimen ja etulevyyn laittaa hevosenkengän muotoisen asteikon. Toinen mahdollisuus on kiinnittää siihen asteikkokiekko.

Hyvä tuo tuollainen alennusvaihde, jossa on kiinnityspaikat valmiina.

Jos tekee etulevyyn aukon ja plexi ikkunan, jonka takana asteikkokiekko pyörii...
Niin "haittaisiko" se vähemmän että, taajuus nousee "väärään suuntaan" ?

No joo, hieno tulee kummallakin tavalla, ja toimiva, kun asteikko liikkuu konkan mukana.
Siinä se oliskin, jos asteikko pyörähtäisi alennusvaihteen kanssa yli kierroksen

Etulevyn pitäisi olla hieman irti shassiksesta, että sen taakse mahtuisi asteikkokiekko.

Nyt etulevy on osa shassista, joten kiekko pitäisi sijoittaa etulevyn eteen. Onpa sellaisiakin asteikkoja toki olemassa. Taidan mennä viisarilla.

Osat hakivat paikkaansa kuin Päätalon uuni, mutta nyt alkaa olla järjestys päätetty ja pora puhunut.

Etulevyn voisi käyttää kohta irti maalausta varten. Taitaa olla harmaa valintani.

Kyllä akseli pyörii jokseenkin täyden kierroksen kun pakka kiertyy puoli kierrosta, auki - kiinni.

Järkevin asteikkoratkaisu siis on asteikkokiekko, taas sopiva koko olisi CD-levy.

Jos joku suunnittelee vastaavaa, tuossa olisi muutama VT-suotimeksi käyv 1,843MHz kide:

https://www.starelec.fi/index.php?cPath=45_727_4450

Miksi päävirtakytkin on tuolla tuolla takapanelissa, vai onko se päävirta?
Ja joo, siinä kyllä säästää pitkät vedot edes-taas taka- ja etupanelin välillä.

Katselin Miken videota ja vaikutti, että about kaikki säädöt vaikutti taajuuteen.
No ei se yllätys ole, ja voi vielä parantua, kun kaikki piirit on valmiina.
Mutta asteikon tekeminen on kyllä haastavaa.

Siinä naamataulussa on volumepoitikka, BFO:n kytkin, BFO:n säätö ja ilmaisimen takaisinkytkennän säätö... en halunnut pitkiä AC- vetoja enää sinne.

Sekoittaja ja oskillaattori on toteutettu simppelisti, joten antennipiirin viritys hieman kiskoo oskillaattoria. Eiköhän tuon kanssa voi elää.

Nyt sitten voisi maalta etulevyn ja alkaa kämiskelemään keloja.

Nyt ei enää silmä sairasta äiläkän väristä etulevyä. Ehkä hieman tavanomainen ja tylsä, mutta tuttu ja turvallinen sekä sointuu muihin laitteisiin.

Moi kaikille pitkästä aikaa.
Kiinnostava projekti täällä menossa. Piti hiukan itsekin kokeilla siihen liittyviä juttua.
Ensimmäisenä päätin kokeilla minkälaisen etupään filtterin saisi käyttämällä valmiita kuristimia keloina.
Pyörittelin aluksi alkuperäistä kytkentää ja sainkin ihan hyvät tulokset. Päätin vielä kokeilla yksinkertaisempaa (yksi osa vähemmin )
kytkentää, jossa kuristimien etäisyydellä toisistaan säädetään filtterin puolikkaiden välinen kytkentäkerroin.
Samaten ensimmäisen (tulon) puolikkaan ja antennilinkin toteutin sijoittamalla 1 uH kelan päittäin 10 uH kelan kanssa.
Tästä muodostui juuri sopiva kytkentä 50 ohmin tulolle.
10 uH kelojen etäisyyden ollessa n. 18 mm saa resonanssikäyrän optimaaliseksi. Jos kelat ovat lähempänä toisiaan, tulee resonanssikäyrästä kaksihuippuinen. Jos ovat liian kaukana toisistaan, niin filtterin läpäisyvaimennus kasvaa.
Tuo skemassa näkyvä 25 pF trimmeri pitää säätää kohdalleen, eli maksimilähtöjännitteeseen 7 MHz taajuudella.

Generaattorista kun ottaa yhden voltin resonassitaajuudella, niin filtterin lähdössä on 20 dB suurempi signaalitaso, eli 10 V luokkaa.
Estovaimennukset (peili-) kumpaankin suuntaan on 50...60 dB.
Ohessa kytkentäkaava ja pari kuvaa protoilusta.

Jos saat testattua/mitattua miten oikeilla keloilla tehty filtteri suoriutuu, niin laita tietoa tänne.

Kiitoksia vinkeistä!

Visaisin kela lienee BFO:n kela, sen pitää olla aika suuri induktanssiltaan, mutta ehdottoman vakaa.

Pitäisiköhän tosiaan käyttää valmiita kuristimia ja hoitaa säätö kapasitanssilla?

ARRL Radio Amateur's Handbookin artikkeli lupaiee 70dB peilitaajuusvaimennusta.

Homma voi minulla edetä välillä verkkaisesti.

Romulaatikossa oli 6kpl Geloson kelarunkoja. Käämintäkokeilujen tuloksena syntyi ilmeisesti 1. käyttökelpoinen kela, käämin 2 kerrosta 0,2mm lankaa rungon koko matkalle

Kela säätyy välillä 50-75uH.

Siinä taitaa olla se BFO:n kela.

Millähän tuo kannattaisi stabiloida? Löytyy selluloosalakkaa kyllä.

VT-piirin ja ilmaisinpiirin kelojen käämintä seuraavaksi. rautajauhosydän noissa Geloson rungoissa on lyhyt pötkö ohuen messinkiruuvin nenässä. Kela jos olisi lyhyt ja monikerroksinen, vaikuttaisi kai sydän eniten viritykseen.

käsipelissä siistin sellaisen, esim ristikäämityksellä ei oikein tunnu mahdolliselta. Epämääräinen sykkyrä taas saattaa olla epävakaa, varsinkin takaisinkytketyssä ilmaisimessa.

No, voihan sen sykkyrän vahata tai lakata.

Kaipa lakkaus on paras kestävyyden kannalta, mutta lakatusta kelasta ei sitten enää saa kierroksia pois.
Kuumaliima voisi olla myös toimiva ratkaisu. Sen saa vielä irti kelasta jos on tarve.

Kyllä tuo alkuperäinen etupään filtteri on paras ratkaisu, siis se, jossa kelojen alapäässä on pieni kytkentäkela.
Tein vielä simulaation kytkennästä. Siinä oleva ylimääräinen kondensaattori C5 on kuvaamassa säätökondensaattorille menevien johtimien välistä kapasitanssia. Sillä on filtterin läpäisyyn selkeä vaikutus, joten johtimet kannattaa pitää erillä toisistaan.