Kaikille radioharrastajille avoin foorumi

Minulla taitaa olla sopivia zenereitä, jos ei muuten, kannibalisoin takavuosien suorasekoitusvastaanotin- projektista. Siinä stabiloin VFO:n jännitteen.

Gregerin vastaanotin on kaunis ja kaikki osat ruuveja myöten sopivat aikakauteen. Urakantaruuveja ei edes tahdo saada enää mistään.
Kolusin Bauhausit, Puuilot ja IKH:t, päädyin käyttämään ristipää- ja kuusiokoloruuveja.

Mike julkaisi videon:
https://youtu.be/T_Mz9HljCys?si=DMObFqQZduLTMqZr

Mielelläni käyttisin aikakaudelle kuuluvia komponentteja, mutta menee vaikeaksi saada aikakauteen kuuluvat ja sähköisiltä arvoiltaan sekä ominaisuuksiltaan oikeanlaiset osat, joten käytetään, mit kohtuudella saadaan.
Vastuksina käytän 1 ja 2W metallikalvovastuksia. Joskus oli kai juttua siitä, että noiden induktanssin ei pitäisi olla ongelma HF-laitteissa?

Let there be light!

Siitä se alkaa harakanpesäksi muuttua...

Laitan audiopääteputkeksi ECC82:n. Kaipa tuo pieni verkkomuuntaja käy äänipäätemuuntajaksi. Hyvin se hommansa hoisi paristopentodin kanssa. Olisi minulla telkun äänipääteasteen muuntajia, mutta ne ovat tähän tarpeettoman järeitä.

Katselin tuon videon. Aika hyvin kidefiltteri toimii. Ei-haluttu sivukaista vaimenee selvästi.
Niin, ja tuossa vastaanottimessa oli kidefiltterin vaiheistussäätö tuotu vastaanottimen etulevyyn.
Ymmärsin, että alun perin se olisi vain kertasäätöinen ja tehty virityksen yhteydessä.

Juuri näin, alunperin vaiheistuskonkka on trimmeri chassiksen sisällä, niin ajattelin itsekin tehdä, koska noita pieniä säätökonkkia ei oikein ole.

Moni on laittanut takaisinkytkennän säädönkin kotelon sisälle, mutta käsittääkseni tässä sen olusi hyödyllistä olla etulevyssä, koska mitään muuta RF/IF vahvistuksen säätöä ei ole.

Voimakkaat 80m asemathan ajaisivat ilmaisimen kyykkyyn heti kättelyssä?

Joo, jonkinlainen vahvistuksensäätö pitää olla. Takaisinkytkennän säädöllä saa suorassa vastaanottimessa 25...30 dB säätöalueen.
Ja tuo ilmaisinhan on "regenerative detector", eli ihan sama, kuin suoran vastaanottimen hilailmaisija.
Mutta miksi kytkentään on laitettu erillinen BFO ? Senhän voisi korvata säätämällä ilmaisin värähtelylle.
Niin, ja tuo em. 25...30 dB säätöalue; tarkoitin nimenomaan värähtelevän ilmaisimen säätöaluetta.
Ennen värähtelypistettä säätöalue voi olla jopa laajempi.

Olisiko ideana, että takaisinkytkennän säädön mahdollisuuksia vahvistuksensäädössä ja selektiivisyyden parantamisessa voi hyödyntää täysipainoisesti, kun on erillinen BFO?

Langoittelin virtalähteen ja audiopäätteen, testailin audiopäätettä sinisignaalilla. Seuraavana Ilmaisimen ja BFO:n kimppuun.

Kylläpä siitä ääntä kuuluu. Täysillä kymmenesosawatilla luukuttaessa vääristyy alemman puolijakson aaltomuoto, rautasydänkö kyllästynee sitten. Katsotaan, jos tuon kanssa ei käytännösssä pärjää, sitten vaihdetaan oikea päätemuuntaja.

Kyllä se varmasti kuulokkeiden kanssa pelaa.

Aja pääteputkesta niin paljon virtaa, kuin speksit sallii. Näin saat kaiken tehon, johon ECC82 kykenee.
Paljonko anodivirta nyt on?

En mitannut vielä virtaa. Anodijännite on hieman reilu, n. 300V. Katodivastuksilta puuttuvat ohituskonkat, se pienentää vahvistusta.

Tarkistan virran, kunhan jatkan mittauksia.

Kyllä audiovahvistimen sisäänmenoon tökätty meisseli pärinää tuo kuuluville.

Langoittelin ilmaisinpiirin, mutta ilmaisimen jälkeiseen pii-suotimeen en löytänyt anodijännitteen kestäviä kerkoja, olin erehtynyt niiden olevan 10n, mutta nehän ovat 1n. No, kympeistä olisikin audiokin valunut maahan... Pitää tutkia, löytyisikö jotain 1n muovikonkkia niin päsee ilmaisinpiiriäkin mittaamaan ja tutkimaan, sattuiko ilmaisinkelan induktanssi tontille.

Näkyypä tuo ECC82 olevan aika identtinen ominaisuuksiltaan 6CG7:n kanssa, paitsi hehkutuksesta viimeksimainitussa puuttuu 12,6V optio

LISÄYS:

6CG7:n suurin sallittu anodihäviö on isompi. pitääpä varoa, etten polta ECC82:ta ja tosiaan tarkistaa se virta.

Käyttö(anodi)jännite on turhan korkea. ECC82:n yhden puolikkaan max. tehohäviö on 2,75W, joten virtaa ei voi paljoa ajaa. 6CG7:n vastaava on 4W, eli tilanne on hiukan parempi.
Niin, mikä oli kuormitusvirta, kun mittasit tuon reilu 300V?