Kaikille radioharrastajille avoin foorumi

ilmaisin lähti toimimaan

Kidesuotimenkin kasailin ja säätelin sen balansointitrimmerin.

Uutta yritystä sekoittaja/oskillaattoripään kanssa huonolla menestyksellä. aivan kuin olisi jotenin kuollut koko putki.

Oskillaattori ei värähtele ja ihan kuin ei sekoittaja vahvistaisi edes.

Kokeilin toista putkeakin huonolla menestyksellä.

Oskillaattorista menee 3,5mA lepovirtaa, sekoittajasta pari mA.

https://youtu.be/TVtb8NcF1zE?si=sLUNqWtlhK4-mw5E

Mike WU2D julkaisi taas videon.

Ongelmat ratkeavat vähän kerrallaan, oskillaattorikin värähtelee, saan 3600kHz lähetteen kuulumaankin, mutta surkealla herkkyydellä, vaatii millivoltin signaalin(200mV lähtö geniksessä, 46dB vaimennettu juuri kuulu)

Oskillaattorin värähdellessä anodilla (pin 1) pitää skoopilla katsottuna olla useampi voltti (rms) signaalia.

Tähän huonoon herkkyyteen liittyen, virittyykö etupään kaistanpäästäsuodatin selvästi ja terävästi ?
Jos lykkäät täydet tasot ( 200 mV) signaaligeneraattoristasi antenniliittimeen, niin sekoittajan ohjaushilalla pitää skoopilla näkyä selkeä resonanssi ja tasoa pitää olla 1...2 Vrms.

Mutta ehkä ihan ensimmäiseksi olisi hyvä saada varmistettua, että sekoittajan jälkeiset osat toimivat kuten pitää ja vt-taajuinen (1,8 MHz)
herkkyys on normaali, mikä se normaali sitten tässä tapauksessa onkin. Virittyvätkö L5 ja L6 kunnolla ?

Jos 6U8A:n pentodiosan jännitteet ja virrat ovat speksien mukaiset, niin sen voi olettaa toimivat vahvistimena normaalisti, jolloin loppupään toiminnan toteamiseksi vt-taajuuden voi syöttää suoraan sekoittajan ohjaushilalle, mutta etupään filtteri pois kytkettynä.
Nyt pitäisi herkkyyden vt-taajuudella olla paljon alle 1 mV, jota se oli 3,6 MHz:llä.
Tässä tutkimuksessa ei siis oskillaattorin tarvitse toimia lainkaan. Se on ehkä paras kytkeä pois päältä, kun tutkit vt-taajuuden herkkyyttä.

Herkkyyttä vielä kaipaan, vaikka desibelilaskut vähän hukassa olivatkin

Kytkin laitteen antenniin, kuulen kyllä 80m liikennettä, mutta kovin hiljaa.

Kyllähän tuo etupää virittyy.

VT-keloistakin löytyy signaalin huippukohta, samoin kidesuotimen balanssi-trimmerikonkasta, tämä on aika vaikea ja terävä, käyttämäni trimmeri on vielä pahuksen jäykkä.

Jatketaan mittailuja.

Kyllä se sekoittajan kela vähän resonanssin laidalle jäi, käämin kertaalleen uusiksi.

Johan alkoi pienen hieromisen jälkeen kuulumaan. Aluelevitys jää yllättävän huonoksi, säätökonkan max. kapasitanssiksi jäi sarjakonkan kanssa 40pF ja 80m bandi pakkautuu turhan kapealle alueelle. Pitänee joku trimmeri laittaa sarjakonkaksi, että saa levityksen optimaaliseksi. Voimakkaita asemia pitää tosiaan antennipiirillä leikata, ettei ilmaisin yliohjaudu tai niin oletan käyvän kun ääni menee kuralle.

Konkkia hieroessa pitää varoa, ettei VFO muutu epävakaaksi sätökseksi. Nyt on ilahduttavan vakaa, ei pienestä koputtelusta ole moksiskaan, eikä muuttele taajuutta äkkiä.

Tuossa se pakisee 6Ω 6" Isophonin kautta. Taidan tuon kaiuttimen koteloida tyyliin sopivasti.

Kun saat BFO:n toimimaan, jolloin ilmaisimen ei enää tarvitse olla värähtely-moodissa, niin yliohjausvaran pitäisi kasvaa.
Regen-säätöä voisi myös käyttää vt-gainin säätöön.

Ihmettelen VFO:n valtavaa säätöaluetta, vailla sarjakonkalla kapasitanssi asettui tontille. Oli aluksi koko 80m bandi hukassa, etsin sitten erillisellä liikkarilla VFO:n signaalin ja laskeskelin. Pitääpä jatkaa mittauksia. Ensimmäinen kuulemani asema oli Shannon Volmetin säätiedotus.

Salo kirjoitti: 30.1.2025 8:02 Kun saat BFO:n toimimaan, jolloin ilmaisimen ei enää tarvitse olla värähtely-moodissa, niin yliohjausvaran pitäisi kasvaa.
Regen-säätöä voisi myös käyttää vt-gainin säätöön.

Joo, niin kai tuossa alunperin on ajateltu tehtävän, takaisinkytkennällä saadaan herkkyyttä, mutta säädöllä voidaan pudottaa vahvistusta.

Ihmettelen VFO:n valtavaa säätöaluetta

Sekoittajan katodilta voi taajuuslaskurilla mittailla VFO:n taajuutta helposti.
Helpompaa, kuin etsiä VFO:n signaalia erillisestä vastaanottimesta.

Epäilin, sotkeeko mittaus taajuuden kuormituksen/kapasitanssin kautta. Tuo minun laskuri vaatii myös aika kovan jännitteen.

No, kokeilemalla se selviää.

Kun saat BFO:n toimimaan, jolloin ilmaisimen ei enää tarvitse olla värähtely-moodissa, niin yliohjausvaran pitäisi kasvaa.

Tein vertailuja (edellä esittämälläni) suoralla 6F12P keskiaaltovastaanottimella SSB/CW-ilmaisimena kahdella eri periaatteella:

- Ensimmäisessä tapauksessa ilmaisin on säädetty juuri värähtelyrajan yli ja ilmaisin toimii myös beat-oskillaattorina
- Toisessa tapauksessa takaisinkytkentä on säädetty juuri värähtelyrajan alapuolelle ja beat-signaali tuotetaan ulkoisella signaaligeneraattorilla.

1. Näitten välillä ei ole eroa vahvistuksessa / herkkyydessä.

2. Ensimmäisessä tapauksessa dynamiikka-alue on alle 20 dB. Tulotason kasvaessa tulee pulling-ilmiö voimakkaasti esiin ja signaalin särö kasvaa tulotason kasvaessa. Tätä voi jonkin verran kompensoida lisäämällä takaisinkytkentää, mutta samalla beat-taajuus muuttuu, joka ei ole hyvä juttu.

3. Toisessa tapauksessa dynamiikka-alue on yli 40 dB ja gainia/herkkyyttä voi säätää pienemmäksi vähentämällä takaisinkytkentää, jolloin dynamiikka kasvaa vielä >20 dB.
Pulling-ilmiöstä ei pysty tällä tutkimuksella sanomaan mitään, koska BFO:na toimii signaaligeneraattori.

Jatkan vielä tutkimuksia ja otan joitakin lukuarvoja muistiin.

Joka tapauksessa tämä tulos antaa ymmärtää, että takaisinkytkennän säätö olisi hyvä olla radion etupaneelissa, koska sillä voi toteuttaa vt-vahvistuksen säädön.

Epäilin, sotkeeko mittaus taajuuden kuormituksen/kapasitanssin kautta. Tuo minun laskuri vaatii myös aika kovan jännitteen.

Kun mittaa taajuuslaskurilla sekoittajan katodilta, niin vaikutus taajuuteen on hyvin pieni, ehkä pari...muutama kHz.

Tässä vielä mittauskytkentä.
100k potikalla säädetään ilmaisija joka värähtelemään, tai ei.
Ulkoinen BFO summataan pienen kapasitanssin kautta generaattorilta ilmaisijalle siinä tilanteessa,
kun ilmaisija on säädetty värähtelyrajan alapuolelle.