Skanneri testaa:
Handic 0016
Ruotsalainen yritys nimeltä Handic on
harjoittanut runsaasti valmistuttamistoimintaa,
jossa kauko-idässä valmistettuihin LA-puhelimiin,
skannereihin ja mui-hin vekottimiin on Pohjoismaista
myyntiä varten lätkitty Handicin merkit. Samoja
laitteita on sit-ten myyty muualla maailmassa ihan
muilla nimillä. Yksi tällainen "tilaustuote" on
Japanissa valmistettu skanneri Handic 0016.
Toista sukupolvea
Noin kymmenen vuotta sitten myyntiin tullutta
Handic 0016:sta voidaan pitää jo toisen sukupolven
ohjelmoitavana skannerina. Mistään kidekoneesta ei
siis ole kysynyt ja ensimmäisen polven ohjelmoitavista
Handicin erottaa mm. oikea taajuusnäyttö. Enää ei
tarvita kooditaulukoita mm. Robyn P-20:n tavoin.
Suomessa Handicia ei enää saa myydä, sillä sitä ei
ole täällä tyyppihyväksytty.
Handicin musta metallikotelo on varsin jyhkeä, sillä
se on lähes Icom IC-R7000:n kokoinen. Laitteen leveys
on 26, korkeus jalkoineen 9 ja syvyys 27 senttiä.
Muuten metallisen kotelon etulevy on kuitenkin muovia.
Etulevyyn on istutettu taajuusnäyttö, jossa on punaiset,
noin 10 millimetriä korkeat numerot mustalla pohjalla.
Taajuusnäytön kanssa samassa rivissä on kohinasalvan ja
äänenvoimakkuuden säädöt sekä viiveen (delay) ja
skannauksen käyttökytkimet.
Taajuusnäytössä ei ole mitään muuta tietoa itse taajuuden
lisäksi. Niinpä etulevyn yläreunassa on 16 punaista lediä
osoittamassa oikeaa muistipaikkaa ja niiden alla 16 nappia,
joilla voidaan käsin lukita erikseen jokainen haluttu
muistipaikka pois skannauksesta. Lisäksi Han-dicissa on
vielä 20 painonapin näppäimistö käyttöä ja ohjelmointia
varten.
Käännämme painavan laitteen ympäri ja takapuolelta
paljastuu Handicin tyyppikilven lisäksi muutamia aika
harvinaisia asioita. Ensinnäkin Handicissa on yllättävästi
erilliset antenniliittimet VHF:lle ja UHF:lle. Molemmat
liittimet ovat autoradiotyyppiä. Takaa löytyvä 13,8 voltin
virtaliitin oli toimitukselle (tässä käytössä) aivan ennen
kokematon 4-piikkinen DIN-liitin! Kyseiseen reikään sopivaan
liitintä ei toimituksen varastoista löytynyt, mutta onneksi
takapaneelista tulee ulos myös normaali verkkojohto, millä
skannerille saatiin sähköt käyttämällä normaalia verkkovirtaa.
Skannerin oman kaiutin on yläkannessa, mutta takana olevaan
liittimeen voidaan yhdistää myös lisäkaiutin. Omakin kaiutin
oli kyllä kohtuullisen voimakas ja hyvä-ääninen yksi-wattinen.
Takalevyssä on myös muistinvarmennuspatterikotelon luukku.
Handic 0016 on sekä auto-, että kotikäyttöön suunniteltu
skanneri. Autokäyttöä ajatellen kotelon molemmissa kyljissä
oli reiät jonkinlaisen autoasennussangan kiinnittämistä varten.
Kodin ulkopuolelle siirtämistä rajoittaa tosin suuri koko ja
huomattava paino. Autokäyttöä haittaa herkemmillä ihmisillä
myös muistien pikatyhjennysmahdollisuuden puuttuminen.
Ainakin testiyksilö on tainnut viihtyä lähinnä suojatuissa
sisätiloissa, sillä sen kotelo oli säilynyt varsin siistinä.
Kotikäyttöön Handic on varsin suositeltava laite mm.
verkkokäyttöisyyden vuoksi. Kyseinen verkkolaite eroaa monista
muista vas-taavista skannerien verkkolaitteista laatunsa ja
turvallisuutensa vuoksi. Tyyppikilven mukaan se on
tyyppihyväksytty Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.
Kevätpölytys
Neljää ruuvia ja yläkoppa loksahti irti. Sisäisen
verkkolaitteen vuoksi kotelossa on runsaasti jäähdytysreikiä,
jotka olivat vuosien mittaan suorastaan ime-neet pölyä sisään.
Laitteen lämmettyä olikin huonetilassa toisinaan melkoinen
käry pölyn kuumentuessa. Verkkolaite oli muuten tosi asiallinen:
vain vähän hurinaa, eikä oikeastaan lainkaan häiriöitä.
Laitteen sisällä oli runsaasti tyhjää tilaa. Myös sisältä
Handic oli pölyä lukuunottamatta siistissä kunnossa, eikä
mitään vi-rittelyn tai rääkkäyksen jälkiä havaittu. Komponenttien
suhteen Handic on vanhahtava laite. Väljässä rakenteessa ja
vanhahkoissa osissa on hyvät puolensa, sillä omat huoltotoimet
ovat nykyisiä pintaliitosskannereita helpompia suorittaa
tarvittaessa. Piirilevyillä ei näkynyt ylimääräisiä reikiä tai
"mustia aukkoja" jois-ta olisi poistettu joitain osia. Voi olla
että piirilevyt on jopa suunniteltu nimenomaan tätä laitetta
varten. Sisuksissa toistui kirjanyhdistelmä "G.R.E.", joka
viitannee valmistajaan.
"Micro computerized"
Ruotsi-skannerimme kattaa 1980-luvun alun skannerille
tyypilliset taajuusalueet:
68 - 88 MHz
144 - 174 MHz
430 - 512 MHz
Tärkeimmät bandit ovat siis mukana, mutta monia
mielenkiintoisia taajuuksia jää kokonaan kuulematta.
Modulaatiolaji on ainoastaan kapea FM (NFM), mutta
eipä näillä taajuuksilla usein muita tarvittaisikaan.
Muistipaikkoja on 16 kappaletta, minkä lisäksi
Handicissa on myös yksi etsintä- eli searchpankki.
Muista ominaisuuksista mainittakoon viive (delay),
muistipaikkojen lukitus pois skannauksesta (lockout)
ja kaksi etsintänopeutta. Kyseessä on siis kohtuullisen
kehittynyt vapaasti ohjelmoitava skanneri.
Vaikka Handicissa onkin etsintämahdollisuus, niin
sen käyttökelpoisuutta haittaa tämän ajan laitteille
tyypillinen ongelma: huonot askellusvalinnat. Molemmilla
VHF-alueilla askellusnopeus on 5 kHz ja UHF:llä 12,5 kHz.
5 kHz ei sovellu VHF:lle ollenkaan ja 12,5 kHz on UHF:lle
huono valinta Suomen oloissa.
Skannausnopeus on noin 9 kanavaa sekunnissa, mikä on
täysin riittävä kun muistipaikkoja ei ole tämän enempää.
Etsintänopeuksista hitaampi on 0,7 hyppyä sekunnissa
= r a i v o s t u t t a v a ! Nopeampi vaihtoehto on sentään
noin 8 hyppyä sekunnissa. Nopeamman vaihtoehdonkin käytön
torpedoi onnistuneesti huonot askellusvalinnat. Kun VHF:llä
askellusväli on 5 kHz ja etsintänopeus 8 hyppyä sekunnissa,
niin todellinen etsintänopeus on vain alle 100 kanavaa
(25 kHz:n jaotuksella ajateltuna) minuutissa. Todellista
etsintänopeutta hitaammalla vaihtoehdolla emme uskalla edes
laskea...
Skannerin muistit on varmistettu takakannen luukun takaa
löytyvällä 9 voltin patterilla. Patteri neuvotaan vaihtamaan
aina kuuden kuukauden välein. Emme tiedä milloin testiyksilössä
ollut patteri oli sinne asennettu, mutta muistit säilyivät
täysin moitteetta.
Hyvää ja huonoa
Handicin mukana tuli noin 15 senttimetriä korkea
UHF-piiska-antenni, joten meidän ei tarvinnut kuin
heittää VHF-antenni kiinni, töpseli seinään ja kuulolle.
Ensimmäinen havainto oli rasittava taajuusnäyttö.
Skannauksessa ja etsinnässä taajuuden vaihtuessa
taajuusnäytön punaiset numerot välkähtävät joka kerta.
Erittäin rasittavaa katseltavaa pidemmän päälle. Muuten
taajuusnäyttö on kyllä selkeä ja helppolukuinen.
Vastaanottimen välitaajuus on huonoin mahdollinen:
10,7 MHz kuuntelutaajuuden alapuolella. Tähän yhdistyy
toinen saman aikakauden ongelma: huono peilitaajuusvaimennus.
Näiden yhteisvaikutuksena 2 x 10,7 = 21,4 MHz kuuntelutaajuuden
alapuolella olevat voimakkaat lähetteet tulevat raikuen läpi
varsinaiselle kuuntelutaajuudelle. Tätä ei varsinaisesti voi
laskea Handicin viaksi, sillä sama ongelma vaivaa kaikkia
vastaavia skannereita aina uudempaa Uniden Bearcat
UBC-200XLT:tä myöten.
Huonoa peilitaajuusvaimennusta kompensoi varsin hyvä
selektiivisyys eli viereisten kanavien vaimennus. Tämä
tarkoittaa sitä, että viereisillä taajuuksilla olevat
voimakkaatkaan lähetteet eivät jaksa häiritä varsinaisesti
kuuntelemaamme lähetettä. Esimerkiksi perinteinen vahva
häirikkö Kauha (Kaukohaku) taajuudelta 146,325 MHz pystyi
häiritsemään ainoastaan taajuuksia 146,320 ja 146,335 MHz.
Taajuudella 146,335 MHz ei kuulunut enää mitään.
Selektiivinen peli.
Handicissa on jo kunnollinen näppäimistö, jolla ohjelmointi
ja skannerin muu käyttö toteutetaan. Vastaanottimen käyttö
ja ohjelmointi on helppoa ja nopeasti opittavissa ilman
käyttöohjekirjaakin. Myös varsin vähäinen toimintomäärä
tekee laitteesta yksinkertaisen.
Testissä käytettiin UHF:llä lähinnä laitteen mukana
tullutta piiskaa. VHF:llä kuunneltiin sekä teleskoopilla
että ulko-disconella. UHF-piiska toimi mukavasti, eikä
Handic häiriintynyt ulkoantennin käytöstäkään. Samassa
huoneessa päällä ollut tietokone häiritsi vastaanottoa
suoraan antenniliittimiin iskettyjä sisäantenneja
käytettäessä. Ulkoantennia käytettäessä häiriöitä
ei juuri havaittu.
Muista häiriöistä mainittakoon ajoittain lähetteissä
havaittu vaimeahko hurina, jonka lähde oli sisäänrakennettu
verkkolaite. Birdieitä eli olemattomia, laitteen itsensä
kehittämiä kantoaaltoja oli varsin vähän. Jos vastaanottimessa
käytetty antenni käännettiin vaaka-asentoon (mitä skannerin
kanssa ei yleensä tarvitse tehdä), niin Yleisradion
vaakapolarisoidut lähetteet iskivät läpi joillekin
taajuuksille mm. 2 metrin radioamatöörialueella.
Autoradiotyyppisen antenniliittimen käyttö skannerissa
ei ole suositeltavaa, mutta on tunnustettava että tämä
yksilö käyttäytyi ilman suurempia moitteita.
Ihmettelimme kovasti näin vanhasta laitteista löytyneitä
kahta antenniliitintä. Liitännät on erittäin hyvin
toisistaan erotettu ja suojattu. Kun antenni oli kiinni
vain VHF-liittimessä, ei-vät UHF:llä olleet lähetteet
kuuluneet tosiaan lainkaan. Ja sama päinvastoin: kun
kuunneltiin VHF:ää ja antenni oli vain UHF-liitännässä,
ei VHF:llä kuulunut mitään. Jossain muissa laitteissa
havaittua signaalin "hyppäämistä" antenniliitännästä
toiseen ei Handicissa tapahtunut.
Antenninvaihto skannauksen aikana oli toteutettu äänettömästi
ja siististi. Mitään relenapsahduksia ei kuulunut, eikä
skannaus hidastunut vaikka perättäisillä muistipaikoilla
oli eri bandien taajuuksia.
Mittaukset
Mittasimme normaaliin tapaan Handicin herkkyyden ja
vuotosäteilyn. Lukemat ovat mikrovoltteja ja tuttuun
tapaan vertailukelpoisia kaikkien aiemmin Skannerissa
julkaistujen mittaustulosten kanssa. Mitä pienempi
lukema, sen parempi. Vertailulaitteina ovat tuoreempi
Handic 1600 MK2 ja Icom IC-R7000.
Herkkyys:
MHz 0016 1600 Icom
-------------------------------
70 0,45 0,22 0,25
145 0,63 0,25 0,25
160 0,50 0,28 0,28
170 0,36 0,25 0,25
435 0,40 0,45 0,20
460 0,40 0,45 0,16
Herkkyydeltään Handic 0016 on hyvää keskitasoa, minkä
todensi myös käytännön kuuntelutestaus. Mielenkiintoista
on verrata tu-loksia uudempaan Handicin malliin 1600.
1600:ssa on herkkyyttä kaikilla VHF-alueilla pystytty
parantamaan, mutta UHF:llä se on aika lailla tasoissa
vanhemman veljensä kanssa.
0016 on kohtuullisen käyttökelpoinen vastaanotin herkkyytensä
suhteen ja kykenee kuulemaan pääosin samat asemat samoilla
antenneilla kuin vertailulaitteetkin. Erot tulevat esiin lähinnä
vasta kuunnellessa tukiantenneilla kohisevia lähetteitä yli 50
kilometrin etäisyyksiltä. Tällöin 0016 hyytyy ennen esimerkiksi Icomia.
Vuotosäteily:
MHz 0016 1600 Icom
----------------------------
160 330 1100 240
460 1990 1800 240
Handic 0016:n vuotosäteily VHF:llä pysyy vielä aisoissa,
mutta UHF:llä tykitys on jo melkoista. Perheen kesken
vertailua tehtäessä 0016 ehkä yllättäen säteilee huomattavasi
vähemmän VHF:llä kuin tyyppihyväksytty pikkuveljensä 1600.
UHF:llä ol-laan sitten lähes tasoissa. 0016 ei kuitenkaan ole
läheskään huonoimpia tässä suhteessa.
Tuomio
Hyvää laitteessa on verkkolaite, kohtuullisen vähäiset
häiriöt, helppokäyttöisyys, hyvä se-lektiivisyys, varma
rakenne ja hyvin toimivat erilliset antenniliitännät.
Huonoa laitteessa on rajoitettu suorituskyky ja ominaisuudet,
huono peilitaajuusvaimennus, iso koko (muussa kuin kotikäytössä)
ja välkkyvä taajuusnäyttö.
Handic 0016 on erittäin käyt-tökelpoinen kotiskanneri
kuuntelijalle, joka lähinnä kuuntelee jo ennalta tunnettuja
taajuuksia. Emme suosittele skanneria autoon. Laite sopii
sekä kaupunkiin että maaseudulle, mutta kaupunkikäyttöä
haittaa huono peilitaajuusvaimennus. Jos olet laitetta
ostamassa, niin mieti myös eri taajuusalueiden tärkeyttä
itsellesi. Jos esimerkiksi NMT900 on sinulle tärkeä, niin
älä osta 0016:sta.
Skanneri kiittää testilaitteen lainasta tässä
nimeltä mainitsematonta lehtemme lukijaa.
Ja muistakaa pyyhkiä ne pölyt.