Muuntajien käämiminen

[oh5ijl]

Minulle oli nuorempana yksi intohimoisempia harrastuksia käämiä muuntajia ja numeroinkin käämimäni yksilöt kunnes joskus 130:n jälkeen meni laskut sekaisin (1970-luvulla).
0.08mm langalla ensiön käämintä pikkumuuntajaan oli niin sanotusti haasteellista jos oli päättänyt, että lanka ei saa katketa kertaakaan.
Jos vielä joskus tekisi yhden käämintäkoneen tai löytäisi halvalla valmiin niin voisi vielä harrastusta jatkaakin.

Netistä löytyi tämmöinen sivu jossa on yhdessä kuvassa käämilangalle muutakin käyttöä.
http://ludens.cl/Electron/trafos/trafos.html

Tuossa linkittämälläni sivulla kelarungon teossa on se virhe, että kun oikeaoppisesti tehdään runko pertinaxista tai prespaanista niin se pysyy koossa ilman liimausta. Vaatii tietysti vähän loveamista ja pykälien viilausta kuin tarkkuuttakin...

Ilpo

[meikäläinen]

Melkein vihreänä kateudesta luen IJL:n tekstiä käämimisestä.
Omalla kohdalla tullut kantapään kautta todettua ettei mun sorminäppäryys/kärsivällisyys riitä ollenkaan tuohon...

[Rh]

Osaisko IJL neuvoo 24V ja noin 50A muhentajan käämimisessä?
Sydän materiaali jne, nuo jo luveskelin läpi, aina sitä vaa miettii muttei ikinä tuu ruvettua..

[oh5ijl]

Kysymys on tietysti myös siitä kannattaako muuntajaa tehdä jos semmoinen löytyy jo valmiina helposti. 24V on hyvin yleinen jännite teollisuudessa ja hätäisesti katsoin vanhoja muuntajaluetteloita niin esim. kotimainen Muuntosähkö-Trafoxin 2x24V 1600VA regassydänmuuntaja on maksanut markka-ajan lopulla 700 mk. Jonkinlainen kierros romiksilla voisi tuottaa myös tulosta.
Yhteen aikaan tuli romuun runsaasti puhelinkeskusten vanhemman mallin latureita joissa oli rengassydänmuuntajia joiden toision purkamisella osittain pääsisi hyvinkin 24V:iin. Nämähän ovat syöttäneet 48V tasavirtajärjestelmää.

Tietysti jos haluaa työn iloa niin pitää hankkia vähintään sopivat raudat - olen tosin jonkun ison muuntajan pellit tehnyt vielä isomman muuntajan pelleistä leikkaamalla ( luultavasti oli ollut joku 20kV/380V jakelumuuntaja ja pelti oli öljyistä).
Nykyisten muuntajien purku materiaaliksi uudelleen käämintää varten voi olla hankalaa koska ovat yleensä rengassydänmuuntajia lukuunottamatta lakattu aika kovalla lakalla. Vanhan ajan (60-luku ja vanhemmat) muuntajat olivat usein lakkaamattomia ja purku sujui helposti.

Ei muuta kuin laskemaan tarvittava rautasydämen poikkipinta-ala ja kierrosmäärät sen mukaan (nomogrammeja ja löytyy hyvin monista sähköalan kirjoista ja minultakin jos ei muualta), langanvahvuudet jatkuvalle käytölle 2,55A/neliömilli - eli aika paksua toisio.

Ilpo

[Rh]

joo o, täälä päi ei vaa sellasia romiksia oo mihin tulis ele purkua paljoo.